Lisää projektista: www.jossainkaukana.net/elisa

 

Katselen Elisa-facebook-ryhmää. Käyn läpi viestejä ja kommentteja, joita olemme saaneet. Katselen blogin kävijämääriä. Minusta tuntuu kuin katselisin lumipalloa, joka on lähtenyt liikkeelle ja pyörii alas vuorenrinnettä. Se kerää mukaansa lisää ja lisää ja kasvaa aivan uskomattomiin mittoihin. Te kaikki olette olleet mukana tekemässä tätä! 

Juuri nyt minusta tuntuu, että olen hyvin väsynyt tämän projektin kanssa. Koska Miksun tilanne on hyvin pitkälle sama, ei blogiakaan ole juuri päivitetty. Vaan jokaisesta viestistä, yhteydenotosta, kommentista ja "tykkääjästä" olen iloinen. Minusta tuntuu, että Elisa sysäsi nyt liikkeelle jotain sellaista, jolla voi todella olla merkitystä.

Kun Duudsonit viime viikolla antoivat luvan käyttää kuvaansa projektissa, se käynnisti hurjan kuvan jakamisen tulvan. Paitsi, että kaikki jaot ovat hienoja, oli hienoa saada Duudsonit tähän mukaan. Yhdessä tämä tehdään.

Suhtautuminen tällaisiin viestihin on aika kaksijakoista: 

Siis missä ihmeen paikkakunnalla tällasta tapahtuu? Ei suomalaiset nuoret voi olla noin törkeitä (tämä + hakkaaminen ja potkiminen, hukutusyritys?)? Ite olin yläkoulussa 3 vuotta sitten, mutta pahin kiusaaminen siellä oli käytävällä huutelu ja siihenkin opettajat puuttui saman tien.. Ei ollut fyysisestä väkivallasta tietoakaan! Kuulostaa jotenkin hirveen liiotellulta ja keksityltä, voiko olla totta?!?

Elisan tarina on totta. Elisan kaltaisia tapauksia on paljon. Ei tarvitse kuin lukea faceryhmää ja sieltä niitä löytyy paljon. On onni, jos jossain on kouluja, joissa asiat ovat niin hyvin, että tämän kaltaiset jutut tuntuvat liioittelulta ja keksityltä. Aivan liian monelle nämä jutut ovat totisinta, kipeintä totta. Vaan mikä tekee sen eron? Miksi toisessa koulussa kiusaustapaukset pystytään pitämään kurissa? Miksi toisissa tilanteet karkaavat aivan täysin käsistä? 

Voi kun voisimme keksiä sen taian, jolla nämä tarinat pystyttäisiinkin siirtämään vanhojen tarinoiden joukkoon. Että jonakin päivänä kasvaisi kokonainen sukupolvi, joka sanoisi "Mä olen kuullut koulukiusaamisesta, mutta eihän sellaista enää ole". Vaan ensin meidän aikuisten on muututtava. On kasvatettava kiusaamattomien aikuisien sukupolvi.

 

(Blogi Enkeli-Elisa on osa Minttu Vettenterän Jonakin päivänä kaduttaa - kirjan syntyä ja blogin tekstit ovat Minttu Vettenterän kirjoittamia) 

 

Enkeli-Elisa, Enkeli-Elisa, Enkeli-Elisa, Enkeli-Elisa, Enkeli-Elisa, Enkeli-Elisa, Enkeli-Elisa, Enkeli-Elisa, Enkeli-Elisa

Jonakin päivänä kaduttaa Jonakin päivänä kaduttaa Jonakin päivänä kaduttaa Jonakin päivänä kaduttaa