19. joulukuuta: Elisa-tonttu kuusen alla
Kirjoitin toisena päivänä joulumuistoja vaan tänään mieleeni tuli pari siitä pois jäänyttä juttua. Elisalla oli tapana vetää aattoaamuna ensimmäisenä tonttuhattu päähänsä ja jos suinkin mahdollista punaiset vaatteet päälleen (tonttupukuja ostettiin ties kuinka monta vuotta). Niin Elisa oli meidän oma pikkutonttumme koko aaton.
Yleensä Elisa aloitti päivän katsomalla kaikki lastenohjelmat ja syömällä suklaata. Joulupukin lähtö korvatunturilta piti nähdä vielä näin isompanakin. Samoin Lumiukko täytyi katsoa.
Pienempänä Elisa aloitti aamun aina ryömimällä tonttuhattu päässä kuusen alle. Siellä hän pyöri hetkisen, kävi sitten makuulle mahalleen ja huokaisi: Äiti, koska se pukki oikeen tulee.
Kun pukki viimein kävi ja lahjat jaettiin, Elisa etsi aina itselleen paikan kuusen juurelta. Siinä hän istui ja avasi paketteja hiljaa. Yleensä me kaikki seurasimme vierestä mitä Elisa sai ja aikuiset avasivat pakettinsa vasta sitten.
Tänä jouluna minä istun kuusen juurelle, haistelen sitä tuoksua ja yritän tavoittaa sen lapsen taikamaan.
(Blogi Enkeli-Elisa on osa Minttu Vettenterän Jonakin päivänä kaduttaa - kirjan syntyä ja blogin tekstit ovat Minttu Vettenterän kirjoittamia)